sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Surullisia ajatuksia

Minulla on pelkoja, jotka rajoittavat elämääni.
Minä pelkään, että menetän taas jonkun minulle tärkeän.
Olen menettänyt toivon ja luottamuksen.
Välillä on todella vaikeaa tai ei vain tunnu jaksavan elämää.
Olen nykyään hyvin iloinen ja todellakin muuttunut ihminen. Monet ovat sanoneet, että olen nykyään todella pirteä ja se on hyvä asia. Tuntuu välillä todella pahalta, että kuljen naamarin kanssa ja kun pääsen olemaan hetkenkin yksin alan vain itkemään. Välillä tulee todella epäreilu fiilis muita kohtaan, he eivät aina näe kun minulla on paha olla ja koska en anna heidän nähdä sitä.

Pelkään läheisen ihmisen kuolemaa
Pelkään rakkautta
Pelkään menetystä
Pelkään välillä itseäni
Pelkään muiden ajatuksia minusta
Pelkään katsoa peiliin

Tällä hetkellä olotilani on hyvin sumea. En tiedä olenko surullinen, paniikissa vai iloinen. Ehkä kaikkia.
Sekava olotilani on pelastanut minut vihalta, surulta, hermoromahdukselta ja yksinäisyydeltä.
Olotilani on antanut minulle toivoa aamuissa, jolloin herään itkien.
Onko tämä se suuri ja kuuluisa ihmisen oma suojamuuri?

Vaikka nykyään rakastan elämääni ja hyväksyn itseni.
Silti joskus en vain jaksa avata silmiäni aamulla.

lauantai 29. joulukuuta 2012

Ai juhlia vai?

Tänään olikin isot pippalot mummin 60 weee synttärit! Onnea yksisarvisten mummi<3
Paljon sukulaisia ja kerranki minullakin oli kivaa.
Hetken siinä juhlimme, kunnes ovesta kannettiin jotain niin suloista ja ihanaa KAKSOSET!
He olivat 3kuukauden ikäisiä ja keskosia. Mutta voivat kuulemma hyvin ja voi että itku melkein pääsi kun sain pidellä heitä sylissä. Ihania ihmeitä maailmaan voi tulla!
Pikkuiset ääntelivät ja tuhisivat (taisi nähdä jänniä unia), vaikka paniikissa olin, jos jompikumpi edes liikahti.
Vauvat ovat ihania!

Tänään laitoinki ensimmäistä kertaa punaisen nahkatakkini, jonka olin niiteillä koristellut.
Aluksi pelotti sukulaisten reaktiot, että "Sieltä se mörkö tulee!", mutta ei sainkin vain kehuja!
Olin pukeutunut kuulemma upeasti. Laitan kuvia tämän päivän asusta, kunnes löydän oikean piuhan puhelimeeni. :)

Tosiaan täytyy pyytää anteeksi, minun ja miran ilkeää trollailua facebookissa. :<
Ihmiset taisivat hieman kauhistua.

perjantai 28. joulukuuta 2012

Haluan

Figuuri kuume iski!
Löysin Kukunorin sivuilta Crow figuurin, 65 cm ja ääni! aaaah, ihana ihana!
Batman löytyy myös.. yyy miksi olen köyhä :<

Kuulin erittäin hyviä uutisia, että minulla olisi mahdollista päästä uuteen asuntoon jo alkuvuodesta!
Tietenkin nyt hihkutan sitä ja kaikki menee pieleen. Olen sisustanut asuntoni päässäni ja tehnyt listan mitä sinne ostaisin, ehkä pitäisi rauhoittua. Toivottavasti kaikki menee hyvin! Pääsen ehkä ystäväni Miran naapuriksi, hohohoo, varo Mira, et pääse minusta eroon!

Minulle on iskenyt kauhea paniikki tulevan tatuointini suhteen, en vaan osaa ajatella että saan sen ja nyt se on mahdollista! aaaaaaa... jänskättäää!

Ei minulla kauheasti ollut kerrottavaa, koska elämäni on tylsää.

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Ruokaaaaa

Menin tänään syömään Roosalle ja Ollille, jotka olivat tehneet aivan mahtavaa sapuskaa!
Seuraamme liityi myös ystäväni Kata ja Jesse! Olin aivan onneissani kuinka paljon ruokaa oli!
Söin itseni aivan ähkyyn ja lopuksi saimme jälkkäriksi kakkuaah! <3
OIi IHANAA nähdä kaikkia ja päivästä jäi niin hyvä mieli. Elämä on makoisaa.
Sain vielä mukaani syötävää, ehkä voisin kohta syödä hieman lisää.
Pelasimme myös peliä "pääsen saarelle..." ja oli älyttömän hauskaa, mahtavaa ja kivaa!
Olen aivan sanaton tästä päivästä..  Nyt olen aivan sekaisin onnesta.

Kun päivään mahtuu hyvää ruokaa, ihania ihmisiä ja paljon asioita, siitä tietää että päivä on täydellinen!
Nyt olenkin aivan sekaisin ja en tiedä mistä kirjoittaisin.. MUTTA kohta vuosi vaihtuu ja toivottavasti on tekemistä ja PALJON RAKETTEJA! Olisi ihanaa viettää aikaa ihmisten kanssa, päättää vuosi tärkeiden ihmisten kanssa ja aloittaa vuosi tärkeiden kanssa! Toivottavasti kaikille tulee upea uusivuosi!
Tämä kuulostaa jo siltä etten kirjoittasi kuin vasta 2013, mutta ajattelin nyt toivoa ihmisille turvallista ja hyvää uuttavuotta! Silti pyrin kirjoittamaan joka päivä! :>

tiistai 25. joulukuuta 2012

Kinkku ja suklaata

Nyt on syöty niin paljon, ettei tarvitse liikkua minnekkään. Ehkä vasta alkuvuodesta sitten.
Lupasin laittaa kuvia lahjoistani ja lupaukseni pidän. Elikkäs sain hajuveden ja rasvan, kahvia, kattiloita, sukat, hanskat, meikkivoiteen, piirustuslehtiön, suklaata, patalapun ja kaikista ihanin yllätys koskaan TATUOINTILAHJAKORTTI! aaaaaah! Viimeinkin pääsen hakemaan tatuoinnin, josta on haaveiltu kauan!
Uskomaton joulu ollut, mahtavaa seuraa ja rauhallinen tunnelma!

Kotikaljaakin on tullut juotua, omnomnom! 

Tässä on ollut puhettä isäni kanssa sarjakuvahahmoista ja 
olemme miettineet kumpi on parempi Marvel vai DC comics.
Tätä olenkin miettinyt hyvin kauan.. Mutta molempien puolesta
tulee aivan mahtavia hahmoja. 
Olen ollut pienestä tytöstä asti tajuton Batman fani!
Sarjakuvat ovat elämäni sokeri, rakastan rakastan rakastan!
Vaikka maailmani onkin hyvin omituinen ollut pikkuisesta
naperosta asti, muistan ikuisesti kuinka leikin olevani Batmanin 
apulainen (tuplasti parempi kuin Robin hohohoo)
Mielikuvitukseni on aina ollut todella laaja ja 
pystyn edelleenkin kuvittelemaan asioita tai sitten olen vain hullu? 
Ehkä molempia heh..
Voisin muutenkin kertoa mielikuvitusmaailmastani, 
jossa elin lapsuuteni. (Koska onhan nyt joulu ja voisin
enemmän kertoa lapsuudestani, olen herkällä tuulella)
 Lapsuudessani osasin kuvitella maailman jossa oli kaikki
supersankarit, my little ponit ja tietenkin ne hahmot, mitkä loin itse.
Koin heidät niin eläviksi, että he leikkivät minun kanssani, 
kertoivat salaisuuksia ja suojelivat minua. 
Muistan edelleenkin kuinka ihanaa oli leikkiä yksin, koska eihän
kukaan muu voinut ymmärtää omaa maailmaani, jossa elin.

Tietenkin kasvaessa ei enää leikitty ja maailmani tavallaan
katosi melkein lopullisesti. Mielikuvitus on edelleenki aika vilkas.
Okei okei leikin edelleenkin.. 







maanantai 24. joulukuuta 2012

IHANA PÄIVÄ!

HYVÄÄ JOULUAAA<3
Muistakaa syödä kunnolla ja pitää hauskaa!

En malta odottaa, kohta ruoka on valmista, sitten hautausmaalle ja sen jälkeen lahjoja lahjoja lahjoja!
Avasin jo kaksi pakettia, toisessa oli Marilyn Monroe tyyny ja toisessa aterimia! <3 wiiii!
Nyt on meikattu, hiukset laitettu ja pelattu pleikkaa! Pientä ahdistusta on havaittu ja olo on ollut hieman masentunut, mutta kohta olen jälleen energinen!
En hirveästi pysty nyt kirjoittamaan, mutta viimeistään huomenna laitan kuvia ja kerron päivästä! :>
Todella hyvät joulut taikaponit rakkaat!<3

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Ajatuksia

Uskomatonta, että en eilen ehtinyt kirjoittaa tai olisinhan minä ehtinyt, mutta autoin ystävää hädässä!
Minulle taikaponini ovat tärkeitä ja teen mitä vain että heillä olisi hyvä olla. En kestä nähdä ketään surullisena.

On tullut myös puhetta siitä, että naisten mieli olisi kuulemma enemmän kasimielisempi kuin miesten?
En ole koskaan ajatellut tuota, mutta eräs miespuolinen henkilö mainitsi tästä. Hän perusteli asian niinkin hyvin, että en voinut uskoa kuinka hyvin hän perusteli asian! Keskustelimme muutenkin naisten ja miesten eroista ja sain jonkinlaisen valaistumisen siitä, että me naiset olemme oikeasti hyvin hyvin hyvin vaikeita!
Ymmärrän jopa itsekkin sen, kuinka epäilevä henkilö olen. Mustasukkaisia naisia ja miehiä on olemassa, kaikki tulevat aina olemaan mustasukkaisia joistakin asioista. Keskustelujen aikana ymmärsin enemmän miesten ajatuksia ja tekoja. Ehkä siihen tarvitsee vain "valaistumisen" tajutakseen, että olemme kuin peilikuvia. esim. Mies tarkoittaa hyvää ja nainen ajattelee asian negatiivisesti ja samoin toisinpäin.
Hämmentävää!

Haluaisin myös kertoa tästä minun omasta valaistumisesta, jonka ansiosta olen hyväksynyt itseni juuri sellaisena kuin olen ja sen että en ole enää kylmä ja katkera ihminen. Oloni on ollut kevyt ja viimeinkin RAKASTAN ELÄMÄÄ! Tämä kaikki tapahtui silloin kun minulla oli todella huono olla. Olin täynnä vihaa, katkeruutta ja nämä molemmat kohdistuivat itseeni. Kun katsoin peiliin ja näin itseni aloin usein itkemään. En halunnut nähdä itseäni, sillä se tulisi aina muistuttamaan minua siitä itseinhosta, jota koin.
Vihasin itseäni niin paljon. Kunnes yhtäkkiä tapahtui jotain ja ymmärsin ihan kaiken! Ymmärsin sen että olen uniikki, ei kukaan ole samanlainen tai näköinen kuin minä. Olen aina vihannut poskiani, mutta tämän taikaponimaisen olon jälkeen olen ylpeä niistä! Sivuprofiilistani huomaa, että leukani on aika pieni ja poskeni ovat pyöreät, mutta silti opin rakastamaan sitä mitä joskus vihasin!
Monet naiset kärsivät samanlaisista ongelmista ja haluaisin kertoa heille kaikille, että Sinä olet se yksi ja ainoa! Sinä olet uniikki! Kävelkää ulkona ilman meikkiä, koska silloin sinulla on sellainen meikki, mitä kukaan muu ei saa! Olet oma kaunis itsesi!  

perjantai 21. joulukuuta 2012

Takka jonka vatsa ei toimi

Niinkuin jo otsikko kertoo, meidän pieni sähkötakka kärsii ruoansulatusongelmista.
Siitä lähtee sellainen ihme pulputus "plupplupplup" ja julmasti olen nauranut sille. Tällä hetkellä siitä lähtee erittäin kamala kaasua muistuttava haju ja tässä paniikissa mietin koska se posahtaa. Surullinen tapaus. :<

Tänään olenkin saanut olla kuskina ja heittänyt perheenjäseniä kouluihin, töihin ja hakenut töistä.
Rakastan autolla ajamista, varsinkin talvella koska silloin sisälläni herää seikkailunhaluinen nuori.
Rallikuski? haha.. Silloin hetkeksi muutunkin amisten prinssiksi, vaikka en viiksiä kasvatakkaan.
Täytyy kyllä mainita hieman näistä häsäävistä/kiireisistä ihmisistä. Kröhöm! ÄLKÄÄ AJAKO SITÄ AUTOA NIIN ETTÄ VAARANNATTE MUUT! Kiitos. Melkein kaksi kolaria päästy todistamaan tänään, onneksi selvittiin säikähdyksellä.

Rakas mummini täyttää ensi viikolla pyöreitä ja lahjaksi piirrän hänestä muotokuvan. Tähän asti olen edistynyt huonosti. Satuin juomaan liikaa maagista kahvia ja kädet tärisevät kuin Batmanin viholliset. Kofeiinimyrkytys?
Sehän ei minua lannista! Rakastan haasteita ja tässä on yksi!
(Otan muotokuvasta kuvan kun olen sen valmiiksi saanut.)

Oheisessa kuvassa onkin muotokuva, jonka tein koulussa
Digipainon kurssilla. (Nainen kuvassa on Twiggy)

torstai 20. joulukuuta 2012

menneen talven lumia

Kuten otsikko kertookin minun oma lumia 800 on kuollut. :< yyyyh... kiinnyin siihen kapistukseen. Eivät kuulemma voi sitä korjata. nyh. Huonoista uutisista mennään pirteämpiin! 

Elikkäs tänään hyvä ystäväni ja rakas taikaponini Maisu tuli käymään.<3
Sitten sain joululahjan häneltä ja aaaaaaaaaaaaaaaaawwwwwwwwwwww!!!!
 En olekkaan pitkään aikaan kiljunut niin kovaa ja ollut kuin pieni lapsi.  
En malttanut pysyä paikoillani, olin niin iloinen! Kiitos Maisu<3  Lahjoista kuvat alhaalla.
Sitten minusta tulikin sekopäinen prinsessa. 

Päätimme tässä kaverin kanssa alkaa pelaa pleikkaa ja viimeinkin kun sain pelini takaisin.
Persona 3 on vallannut mieleni! Rakastan tuota peliä, ideaa, hahmoja ja kaikkea! Tavoitteena saada yksisarvinen persoonaksi. Sitten tottakai pelin hahmolle piti antaa nimi ja viimein hyödynsin titteliäni UNICORN QUEEN, hohohoo, ei varmaankaan ollut mikään yllätys. Kuitenkin on ihanaa päästä irtaantumaan arjesta ja omistautua pelaamiselle. Prinsessapäivä ollut erinomainen, jos puhelin episodia ei lasketa. Mikään ei voi lannistaa mahtavaa oloani, joka jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu! 
Mahtavaa taikaponi elämäää mä eläään! huuuu tuuletusta! 

Sormuksia, meikkiä, saippuaa ja yksisarvinen<3

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Pakkasherra on kukkulan kuningas

Taas sitä on tullut mietittyä lapsuutta ja talvea. Silloin pystyin monta tuntia peräkkäin vain pyöriä lumessa, eikä koskaan tullut kylmä. Kun taas nykyään minulle riittää se kymmenen minuuttia kylmyydessä ja tämäkin tapahtuu silloin kun käyn tupakalla. Talvi on kaunis ja olen aina innoissani kun lumi kimaltelee niin kuin siellä olisi miljoonia timantteja, mutta tätäkin tapahtumaa tuijotan mieluummin ikkunasta.

En ole koskaan oikein kärsinyt tästä kaamosmasennuksesta, mutta talvisin kärsin ihmeellisestä laiskuudesta.
Olen yksinkertaisesti laiska ja myönnän sen. Vaadin autokyydin, että ei tarvitse kävellä.. Koska siis minähän en kävele. Tai sitten tämä "en halua liikkua ulkona" episodi talvisin johtuu siitä että pelkään lentäväni turvalleni yleisillä paikoilla. Kömpelyydestä kun kärsin. En tiedä, ehkä sitten kun minusta tulee aikuinen niin opin taas pitämään talvesta. Köh Köh.. olen varmaan maailman pahin Peter Pan..

Nyt riittää taas tästä talvesta! Tulee kylmä jo pelkästä ajatuksesta. 
Elikkäs olen ollut erittäin otettu siitä että tästä blogistani on tullut kehuja, vaikka en ole mitenkään hyvä kertomaan elämästäni, mutta kiitos oikein paljon kehuista :)  

PS. Kokeilin eilen rentoutumisharjoitusta ja taisin joutua johonkin ihmeelliseen transsiin. Tuntui kuin kehoni olisi ollu kevyt kuin höyhen ja kun yritin ajatella, en pystynyt siihen. wow! 

tiistai 18. joulukuuta 2012

olisin pinkin värinen muumi


     Siinä ne minun pienet heräteostokset ovat <3


Tunnen itseni hyvin tylsäki ihmiseksi, koska minulla ei ole mitään kerrottavaa. Olen tuijottanut tuntikausia
kuinka ihmiset tekevät piloja tai muuten vain mokailevat. Vahingonilo on paras ilo? Taitaa pitää paikkaansa minun kohdalla. Youtube sinä ihana kun ruokit minua videoillasi.


Ajattelin todellakin antaa itselleni aikaa laittautua ja olla taas todellinen pakkelinaama, mutta olen liian laiska tekemään mitään. Olen jaksanut vain unelmoida muumien elämästä. Talvella ei tarvitsisi kärsiä kaamosmasennuksesta ja saisit syödä pannukakkuja joka päivä.

Aivoni käyvät jälleen kierroksilla... Kaikki on niin ihanan sekavaa ja tuntuu kuin minut olisi upotettu vaahtokarkin sisälle! Keho lamaantuneena, mutta silmät vetävät omaa hullua tahtiaan sinne sun tänne.

Eilen olin leikkinyt taikaponia 7 vuotiaan pikkuisen kanssa, juonut energiajuomaa/kahvia ja saanut tavata vanhoja tuttuja pitkästä aikaa. Sain myös ensimmäisen joululahjani <3 suklaarasian ja pikkuisen tekemän kortin! Olin aivan otettu ja onneissani! <3
Sain myös jälleen kuulla siitä kuinka outo olen ja että olen aivan sekaisin. Ihmiset eivät vain välillä ymmärrä omituista maailmaani, niitä ihania taikaponejani. Jospa nyt vain lähtisin tekemään jotain hyödyllistä eli leikkimään prinsessaa.

maanantai 17. joulukuuta 2012

Jonneilua

SPAM
Heräsin aamulla omituiseen naurahdukseeni, vaikka en muista nähneeni hauskoja unia. 
Hämmentävän hirnumisen sijaan huomasin, että päiväni on tähän asti ollut erityisen omituinen. 

Tuntuu kuin olisin jossain muualla kuin täällä.
Ajattelin pitkästä aikaa kuunnella David Bowien- Life on mars? kappaleen ja tuntuu kuin Bowie laulaisi sitä aivan vieressäni. Voin jopa tuntea sen miehen hillumassa vieressäni. Tämä outo fiilis oudolla ihmisellä ei hämmennä minua yhtään tai sitten tämä kaikki johtuu energiajuomasta. 
Pitäisi muutenkin oman mielenterveyden takia lopettaa näiden juomien juominen.

Mutta taidankin kertoa ylpeydenaiheestani.. tättärää PINKKI RIPSENTAIVUTIN<3 
Heräteostoshan tuo oli, mutta en voinu vastustaa sen söpöyttä ja kuinka yksinäinen se oli.
MYÖNNÄN ostin  myös pinkit jouluvalot, koska niiden taikaponimainen valo oli niin kaunis ja pinkki.
Innoissani heitin jouluvalot harteilleni ja elin hetken jossain ihan muualla. 
(Pitää ottaa niistä molemmista söpöyksistä kuvat)


sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Saanen esitellä omituisen mörököllin

Kohteliaana ihmisenä ajattelin kertoa itsestäni hieman enemmän..
Omaa nimeä vihaava, sarjakuvia rakastava ja Batmanin salarakkaana elämäni on hyvin jännittävää ja täynnä draamaa. Olen etsinyt itseäni ihmeellisien kokemuksien kautta ja ymmärtänyt sen kuinka ufo olenkaan tässä maailmassamme. Päiväni kuluvat musiikkia kuunnellessa, kavereita nähdessä, taikaponia leikkiessä ja noh tietenkin olemalla pahimman luokan prinsessa.

Hassusti hiljaisesta hevari poikatytöstä puhkesikin niittejä, nahkatakkeja, pinkkiä väriä, my little ponyja ja prinsessaleikkejä rakastava olento.